Liikkumisella on hyviä vaikutuksia mm. aineenvaihduntaan,
verenkiertoon, psyykkiseen hyvinvointiin, tuki- ja liikuntaelimistöön. Liikunta
voi vähentää monien sairauksien riskitekijöitä.
Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehdussairaus.
Limakalvojen reagoinnin taustalla on yleensä allergian tai mikrobien aiheuttama
tulehdus. Pitkään kestänyt ja toistuva astmatulehdus aiheuttaa keuhkojen
toiminnan häiriöitä ja erityisesti keuhkoputkien ahtautumista.
Astma ei ole este liikunnan harrastamiselle. Sopiva liikunta
parantaa peruskuntoa, vähentää rasitusperäisiä hengitysoireita ja estää
sairauden etenemistä.
Hengitysteiden supistumisriski lisääntyy liikunnan
rasittavuuden ja hengittämisen määrän kasvaessa. Siksi keuhkosairaiden tulisi
välttää usein toistuvia maksimaalisia sekä rasittavia, pitkäkestoisia
liikuntasuorituksia. Lämmittely ennen liikuntaa, rasituksen kuormittavuuden
vaihtelu ja lyhyet lepojaksot liikunnan aikana vähentävät hengitystieoireilua.
Astman lääkehoidossa tärkeintä on astmatulehduksen
rauhoittaminen inhaloitavalla kortisonilla.
Liikkumisympäristössä ei saisi olla suuria pöly-, siitepöly-
ja saastepitoisuuksia tai tupakan savua. Paljon klooria sisältävä uimavesi ei
ole hyväksi. Pakkasliikuntaan sopii kehitetty hengityssuojain. Kovalla
pakkasella kannattaa jäädä sisälle, ja muutoinkin ylävartalon jäähtymistä pitää
välttää.
Asiakasohje astmaa sairastavalle Liisalle joka on 40-vuotias
Liikuntaa tulisi harrastaa päivässä kestävyyskuntoa 2 tuntia
ja 30 minuuttia tai rasittavasti 1 tunti ja 15 minuuttia. Lisäksi voi kohentaa
lihaskuntoa ja kehittää liikehallintaa 2 kertaa viikossa.
Nykyinen säännöllinen liikkuminen: Liikkuminen on
epäsäännöllistä ja vähäistä
Liikkumisen tavoite: Tavoitteena on saada liikkuminen
säännöllisesti osaksi viikko-ohjelmaa.
Liikuntamuodot tai –lajit.
Kaksi kertaa viikossa uintia vähintään 30 minuuttia.
Yhden kerran viikossa kävelylenkki 30 minuuttia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti