Motorinen kehitys

Vaihe 1:

 Ennen uskottiin, että vastasyntynyt toimii pelkästään refleksien ja heijasteiden avulla. Kuitenkin uudet tutkimustulokset osoittavat sen, että vauvalla on paljon omista havannoista lähteviä liikkeitä.

Puhutaan sensomotorisesta kehityksestä, sillä tarkoitetaan, että lapsi oppii aistiensa asvulla reagoimaan ympäristönsä ärsykkeisiin.

Moron heijaste on tärkein vastasyntyneen kehitysheijasteista. Se saadaan aikaan siten, että lasta kohotetaan alustalta vasemmalla kädellä oikean käden tukiessa päätä.

Etsinis- ja imemisheijaste ovat tärkeitä kehitysheijasteita myös. Nämä heijasteet saadaan esiin kutittamalla lapsen poskea ja antamalla lapsen suuhun äidin rinta. 

Asymmetrinen tooninen niskaheijaste saadaan aikaan kääntämällä lapsen päätä sivulla. Tällöin saman puolen raajat ojentuvat ja vastakkaisen puolen raajat vetäytyvät koukkuun.

Käsien ja jalkojen tarttumisheijasteet voidaan todeta asettamalla etusormi kämmeneen tai jalkapohjaan.

Kävelyheijaste ilmenee vastasyntyneellä vain parin ensimmäisen viikon ajan. Kun vauvaa kannatetaan kainaloista pystyasennossa ja hänen varpaillaan kosketetaan alustaa, hän alkaa kävellä.

Suojeluheijasteet ovat kehittyneempiä refleksejä, eikä lapsella ole niitä vielä syntyessään. Ensiksi kehittyvät suojelu heijasteet eteen noin puolen vuoden iässä.

Vastasyntyneen aistit

NÄKÖ:

Vastasyntynyt erottaa valojen eri kirkkausasteita ja näkee tarkasti noin 30cm päähän. Hyvin pihan vauva osaa kiinnittää huomiota myös kasvojen ilmeisiin. Perusvärit - punasen, sinisen, keltaisen ja vihreän - vauva osaa erotella noin kolmikuukautisena

KUULO:

Vastasyntynyt havaitsee muutoksia äänen korkeudessa ja sävyissä ja rauhoittuu helpoiten sikiökaudellekin tutuista äänistä kuten aidin puheesta tai musiikista.

MAKU:
Vastasyntynyt erottaa makean, suolaisen, happaman ja kitkerän maun toisistaan ja suosii makeaa makua

TUNTO:
Vastasyntyneen kosketusaisti on myös pitkälle kehittynyt. Jatkuvalla fyysisellä kosketuksella on tärkeä merkitys tunnesuhteen luomisessa.

HAJU:
Hajuista pienen vauvan on katottu tunnistavan ainakin oman äitinsä maidon tuoksun.


Vaihe 2:

Kehitysheijasteet alkavat syrjäytyä lapsen ensimmaisen elinvuoden aikana, kun lapsi kehittää isojen aivojen aivojen alaisia mutkikkaampia opittuja ja tahdonalaisia liikkeitä. Motoristen taitojen oppimisen edellytyksenä onkin, että kehitysheijasteet väistyvät. Kulttuurien välillä on myös todettu olevan eroja motoristen taitojen oppimisessa. Kultturien välillä on myös todettu olevan eroja motoristej taitojen oppimisessa. Karkeamotorinen kehitys liittyy liikkumiseen tarvittavien lihasten toimintaan.

Kuukauden ikään mennessä lapsi pystyy kääntämään päänsä sivulle ollessaan päinmakuuasennossaa.

1-1,5 kuukauden ikäisen lapsen niskalihakset ovat vahvistuneet niin, että lapsi kannattelee päätään  pystyasennossa ollessaan vatsallaan. 

2-3 kuukauden ikäinen lapsi jaksaa kohottaa ylävartalonsa käsiensä varaan. 


3 kuukauden iässä lapsi yrittää tarttua esineeseen huitaisemalla sitä kädellään. Kuukautta mylhemmin hänen käden ja silmän yhteistyö toimii siten, että hän kykenee tarttumaan esineeseen kaksin käsin ja vie yleensä kaiken käteensä saamansa suuhun tutkiakseen sitä.

4 kuukauden iässä lapsi osaa kääntyä vatsalta selälleen ja puolivuotias lapsi pysy jo lyhyitä aikoja istuma-asennossa. Hän tarvitsee kuitenkin selkänsä taakse tuen, koska suijeluheijastetta taakse ei ole vielä kehittynyt. Vasta 7-8kk ikäisenä lapsi pystyy istumaan ilman tukea.

8 kuukauden ikäinen lapsi kurkottelee esineitä säätelemällä ruumiinliikkeitään ja siirtämällä painopistettään puoelta toiselle.

9 kuukauden iässä lapi kykenee seisomaan tukea vasten ja yrittää myös itse tuolloin nousemaam seisoma-asentoon. Hänelle on myös kehittynyt pinsettiote.

Ensimmäisen ikävuotensa loppuun mennessä lapsi alkaa seistä ilman tukea.Tuolloin lapsi osaa myös laskeutua istumaan seisoma-asennosta. Samaan aikaan kun lapsi alkaa opettelemaan kävelemistä, hän opettelee samalla myös syömistä itse ja riisumaan vaatteitaan. 

2-vuotiaana lapsi kävelee portaissa tasa-askelin, potkaisee palloa ja osaa pukea päälleen osan vaatteistaan.

3-vuotiaana lapsi osaa ajaa kolmipyöräisellä ja osaa pukeutuessaan laittaa napit kiinni.

4-vuotiaana hän osaa hyppiä yhdellä jalalla. 

5-vuotiaana lapsi oppii hiihtämään ja ajamaan kaksipyörällä.Tasapainon kehittyminen näkyy myös siinä, että lapsi haluaa kiipeillä esim. puissa.


Karkea- ja hienomotoriikka

Karkeamotoriikka:
Karkeamotoriikalla tarkoitetaa suurten lihastoimintojen kehitystä. en voidaan katsoa liittyvän liikkumiseen tarvittavien lihasten toimintaan. Karkea motoriikan kehityksessä on lasten välillä suuria eroja.




sö
Hienomotoriikka:
Hienomotoriikka tarkoittaa pienten lihasten toimintojen kehittymistä. Lapsen hienomotorisia taitoja tutkitaan yleensä käden